Kuntotutkimus

Mikä on kuntotutkimus?

• Kuntotutkimuksia tehdään, kun halutaan määritellä tarkemmin jonkun rakennusosan tai – alueen kunto tai rakenne.
• Kuntotutkimuksen laajuudesta sovitaan etukäteen, ja samalla määritellään kuntotutkimuksen hinta.
• Kuntotutkimusraporttiin kirjataan diagnoosi rakenteista, jotka on avattu.
  Niiden perusteella saadaan tietoa siitä, kuinka rakenne on toiminut rakentamisesta tutkimuksen ajankohtaan saakka, ja voidaan olettaa, että talon muut vastaavat kohdat ovat toimineet samoin.
• Raporttia voi hyödyntää asioidessa esimerkiksi taloyhtiön, myyjän, vakuutusyhtiön tai muun tahon kanssa.

Milloin kannattaa teettää kuntotutkimus?

• Kuntotarkastuksen yhteydessä tarkastaja havainnoi merkkejä siitä, tarvitaanko tarkempia kuntotutkimuksia. Kuntotarkastaja suosittelee kuntotutkimusta, jos arvioi tarkemman tutkimuksen olevan tarpeellinen.
• Kuntotutkimuksen teettäminen kannattaa myös silloin, kun vika on jo havaittavissa ja tiedossa. Kuntotutkimuksen yhteydessä ongelma saadaan kirjattua raporttiin, jota tutkimuksen teettäjä voi tarvita asioidessaan eri tahojen kanssa.

Tyypillisiä kuntotutkimuksen kohteita ovat

• asuntojen märkätilat
• sokkeli ja perustusrakenteet (esim. valesokkelit)
• vesikatto
• ulkoseinärakenteet
• lämmitysjärjestelmä
• ilmanvaihtojärjestelmä.

Esimerkki kuntotutkimuksesta:
ILMANVAIHTO

Ilmanvaihdon kuntotutkimuksessa selvitetään ilmanvaihtokanaviston kunto.

Tämä tehdään

• vertaamalla suunnitelmia toteutukseen
• tarkastamalla päätelaitteet
• tarkastamalla tulo- ja poistoilmasäleiköt
• tarkastamalla ilmanvaihtokoneen ja sen suodattimien kunto
• kuvaamalla kanavat
• mittaamalla ilmamäärät
• tarkastamalla eristykset
• mittaamalla ulkoseinän paine-erot (eli tekeekö ilmanvaihto talosta yli- vai alipaineisen).

Kauttamme saat myös kanaviston puhdistukset, joiden jälkeen päätelaitteet mitataan ja säädetään siten, että talossa vaihtuu ilma IV-suunnitelman mukaisesti!

• Tummentumat talon sisällä ulkonurkissa lattian, seinän tai katon kohdalla. Ne saattavat ilmaista ilmavuotoa.
  
  
• Irtonaiset laatat. Ne saattavat ilmaista huonon vesieristeen tai huonon laatoitustyön. Jos laattoja on irti paljon, on syytä olettaa, että vesierityksessä on vikaa.

Esimerkki kuntotutkimuksesta:
VALESOKKELI

Tyypillinen esimerkki kuntotutkimuskohteesta on 70-luvun valesokkelitalo. Sellaiseen suositellaan kuntotarkastuksessa tarkempi kuntotutkimus, koska valesokkeli luokitellaan riskirakenteeksi.

Kuntotutkimuksessa yleensä avataan valesokkelirakenne sisältäpäin kolmesta kohtaa. Kohdat valitaan yhdessä siten, että ne on helppo korjata tai jäävät mahdollisesti piiloon, ja myös siten, että niissä oletetaan olevan kovin kosteusrasitus.

Puurunko menee valesokkelissa yleensä maanpinnan alapuolelle. Siksi kuntotutkimuksessa mitataan alajuoksun kosteus piikkimittarilla ja tarkastellaan puurungon, eristeiden, tuulensuojan ja höyrynsulun kunto.

Lisäksi otetaan valokuvat raporttiin.