Sisäilmatutkimus

Sisäilmatutkimus kannattaa teettää, jos kiinteistön sisäilman laatu herättää epäilyksiä. Rakennusten sisäilmalla on suuri merkitys niin fyysiselle kuin henkiselle terveydelle – vietämmehän elämästämme noin 90 % sisätiloissa.

Usein sisäilman huono laatu johtuu ilmanvaihdon ongelmista. Ilma ei vaihdu riittävästi tai ollenkaan, tai ilmanvaihtojärjestelmän kunto tai säädöt eivät ole asianmukaiset. Asiantuntijan avulla ilmanvaihdon ongelmat voidaan paikallistaa, ja ne ovat onneksi yleensä helposti korjattavissa.

Toisinaan sisäilmatutkimus paljastaa rakennusvirheitä, joiden seurauksena on syntynyt esimerkiksi kosteusvaurioita. Kosteus voi käynnistää rakenteessa mikrobikasvun, ja sisäilmaan saattaa siirtyä haitallisia mikrobien aineenvaihduntatuotteita (VOC ja toksiinit) tai hiukkasia (esim. itiöitä).

Sisäilman terveellisyyteen vaikuttaa myös radon. Se on radioaktiivinen kaasu, jota ei voi aistinvaraisesti havaita. Sisäilman radonpitoisuuteen vaikuttaa mm. rakennuksen alla oleva maaperä, rakennustapa ja ilmanvaihto. Pitkäaikainen altistuminen radonille aiheuttaa merkittäviä terveysriskejä.

Sisäilman laatua ja ongelmia voidaan selvittää monin keinoin, ja sisäilmatutkimukset auttavat suunnittelemaan sopivia korjaustoimenpiteitä.

Pro Kuntotarkastus kartoittaa ja parantaa sisäilman laatua näillä menetelmillä:

• sisäilmatutkimus (huurrevesinäyte)
• VOC-mittaus
• radonmittaus
• ilmavirtamittaus
• hiilidioksidimittaus
• ilmanvaihdon säätö.

Kauttamme saat myös ilmanvaihtokanaviston puhdistukset, joiden jälkeen päätelaitteet mitataan ja säädetään siten, että talossa vaihtuu ilma IV-suunnitelman mukaisesti.

SISÄILMATUTKIMUS (huurrevesinäyte)

Tutkimme sisätilojen hengitysilman laatua huurrevesimenetelmän avulla.

Keräämme sisäilmasta huurrevesinäytteen – eli ilmassa oleva vesihöyry tiivistetään vedeksi, josta etsitään mikrobien tuottamia toksiineja eli myrkyllisiä yhdisteitä.

Näytteestä tutkitaan sisäilman toksiinipitoisuus Tampereen yliopiston FICAM-laboratoriossa. Tulokset saadaan noin viikon kuluessa näytteenottopäivästä.

Menetelmä auttaa selvittämään ja todentamaan sisäilmaongelmia, ja sitä voi käyttää myös osana laajempaa sisäilmatutkimusten kokonaisuutta.

Tutkimus täydentää hyvin asuntokaupan kuntotarkastusta, ja sen perusteella voidaan suunnitella tarvittaessa myös jatkotoimenpiteitä, kuten kuntotutkimuksia.

SISÄILMATUTKIMUS: HUURREVESIMENETELMÄ

Huurrevesimenetelmä on näytteenottomenetelmä, jolla selvitetään, onko sisäilmassa toksisuutta eli myrkyllisiä yhdisteitä.

Menetelmä perustuu sisäilman sisältämän vesihöyryn keräämiseen ja analysointiin.

Toksisuusmittaus antaa hyvän kuvan sisäilman mahdollisesta haitallisuudesta, sillä se reagoi lähes kaikkiin haitan aiheuttajiin. Merkittävimmistä terveyshaittojen aiheuttajista radon ja kuitumaiset haitat (kuten asbesti) jäävät toksisuusmittauksen ulkopuolelle, mutta muutoin se on erittäin kattava testi, jolla voidaan todeta sisäilman haitallisuus rakenteita rikkomatta.

Menetelmän avulla puhtaat tilat voidaan erottaa vaurioituneista tiloista ja piilevät vauriot voidaan tunnistaa ilman, että rakenteita tarvitsee avata. Menetelmää voidaan käyttää myös silloin, kun halutaan testata, onko korjaus vaikuttanut toivotulla tavalla sisäilman laatuun.

Näyte kerätään E-keräimellä, ja se voidaan ottaa mihin tahansa vuodenaikaan. Näyte tutkitaan Tampereen yliopiston FICAM-laboratoriossa. Tulokset saadaan noin viikon kuluessa näytteenottopäivästä.

Menetelmän on kehittänyt sisäilmatutkija Elisa Aattela.

Menetelmä auttaa selvittämään ja todentamaan sisäilmaongelmia, ja sitä voi käyttää myös osana laajempaa sisäilmatutkimusten kokonaisuutta.

VOC-MITTAUS

VOC-mittauksella saadaan tietoa sisäilmassa olevista VOC-yhdisteistä. Otamme ilmanäytteen, joka tutkitaan Ositum-laboratoriossa.

Ilmanäytteen VOC-analyysi on hyödyllinen työkalu tarpeellisten korjauspiteiden suunnittelussa.

MITÄ TARKOITTAA VOC?

VOC-yhdisteet ovat haihtuvia orgaanisia yhdisteitä.

Etenkin useamman yhdisteen yhteisvaikutuksen epäillään aiheuttavan terveyshaittaa, mutta yksittäinenkin yhdiste voi olla haitallinen.

VOC-yhdisteistä aiheutuvia terveyshaittoja ovat esimerkiksi silmien ja limakalvojen ärsytysoireet sekä päänsärky.

VOC-yhdisteiden päästölähteitä ovat mm. rakennus- ja sisustusmateriaalit, pesuaineet ja mikrobikasvustot. Materiaalipäästöjä on paljon etenkin juuri valmistuneissa taloissa.

Huoneilman VOC-pitoisuuteen vaikuttavat mm. 

• rakennuksen ikä
• VOC-yhdisteitä sisältävät materiaalit
• liikenne
• teollisuus
• ilmanvaihto
• huoneen lämpötila ja kosteus (päästöt kasvavat materiaalien kostuessa tai lämmetessä)
• hajusteet
• puhdistusaineet.

Lähde: www.hengitysliitto.fi

RADONMITTAUS

Mittaamme sisäilman radonpitoisuutta STUK:n suosittelemalla RadonEye Plus2 -laitteella, jolla ilman radonpitoisuus voidaan selvittää tunnin tarkkuudella.

Radonmittausten avulla voidaan suunnitella sopivia korjaustoimenpiteitä, joilla sisäilman radonpituus saadaan mahdollisimman alhaiseksi.

RADON SISÄILMASSA

• Radon on hajuton ja näkymätön radioaktiivinen kaasu, jota voi esiintyä rakennusten sisäilmassa.

• Koska radonia ei voi aistia, sisäilman radonpitoisuus voidaan selvittää vain mittaamalla. 
• Pitkäaikainen altistuminen radonille voi aiheuttaa terveyshaittoja, esimerkiksi riski sairastua keuhkosyöpään kasvaa merkittävästi. 
• Suomessa sisäilman radonpitoisuudet ovat korkeampia kuin useimmissa muissa maissa. Syitä tähän ovat mm. geologia, rakennustekniikka ja ilmasto.
• Yleisin sisäilman radonin lähde on talon alla oleva maaperä. Radon kulkeutuu maaperästä sisäilmaan perustuksessa olevien rakojen kautta. 
• Myös rakennusmateriaalit vaikuttavat sisäilman radonpitoisuuteen. Esimerkiksi betonirakenteet voivat lisätä radonpitoisuutta.
• Sisäilman radonpitoisuutta voidaan alentaa käytännön toimenpiteillä eli radonkorjauksilla. Korjausmenetelmien valintaan vaikuttavat mitattu radonpitoisuus, rakennuksen alla oleva maaperä, täytemaa, talon rakenteet ja ilmanvaihto. 
• Tärkeää radonin torjunnassa on ottaa se huomioon uudisrakentamisessa: se on halvempaa ja helpompaa kuin talon korjaaminen jälkikäteen radonpitoisuuden alentamiseksi. Radonin torjunta huomioidaan rakennusvaiheessa erityisesti perustusten ja ilmanvaihdon ratkaisuissa.

Lähde: www.stuk.fi/aiheet/radon

ILMAVIRTAMITTAUS

Ilmavirtamittauksessa selvitetään ilman vaihtuvuus rakennuksessa ja sen eri tiloissa. Ilman riittävä vaihtuvuus vaikuttaa oleellisesti sisäilman laatuun.

Jos ilmavirtamittauksessa todetaan ilman vaihtuvuuden olevan puutteellinen, ohjaamme jatkotoimenpiteisiin, joiden avulla asia saadaan korjattua.

HIILIDIOKSIDIMITTAUS

Hiilidioksidimittauksella saadaan tietoa huoneilman hiilidioksidipitoisuuden vaihteluista.

Sisäilman hiilidioksidi on peräisin pääasiassa ihmisestä, ja yleensä sisäilman runsas hiilidioksidipitoisuus viestii huonosta ilmanvaihdosta. Tällaisessa ympäristössä huoneilma tuntuu tunkkaiselta ja ihmisillä ilmenee tyypillisesti väsymystä, päänsärkyä ja keskittymisvaikeuksia.

Useimmiten ilman hiilidioksidipitoisuuteen liittyvät ongelmat ovat ratkaistavissa ilmanvaihdon korjaustoimenpiteillä.

ILMANVAIHDON SÄÄTÖ

Ilmanvaihdon säätöä tarvitaan silloin, kun rakennuksen ilmanvaihto ei toimi kuten pitäisi.

Ilmanvaihdon säätö perustuu aina rakennuksen ilmanvaihtosuunnitelmaan. Selvitämme ilmavirtamittauksella, miten ilma eri tiloissa vaihtuu. Mittaustulosten perusteella säädämme ilmanvaihtoa niin, että se toimii tarkoituksenmukaisesti ja ilma vaihtuu talon joka tilassa riittävästi.

Kauttamme saat myös ilmanvaihtokanaviston puhdistukset. Myös puhdistuksen jälkeen mittaamme ja säädämme päätelaitteet niin, että ilma vaihtuu ilmanvaihtosuunnitelman mukaisesti.

ILMANVAIHTO VAIKUTTAA MERKITTÄVÄSTI SISÄILMAN LAATUUN

Suuri osa rakennusten sisäilmaongelmista liittyy ilmanvaihtoon: Ilmanvaihto ei toimi riittävästi tai ollenkaan. Ilmanvaihtokanavat ovat epäpuhtaita tai koneellinen ilmanvaihto on säädetty virheellisesti.

Tällaiset asiat ovat onneksi korjattavissa asiantuntijan avulla.

Tulo- ja poistoilman pitää olla tasapainossa

Nykysuositusten mukaan taloon pyritään samaan tuloilmaa yhtä paljon kuin poistoilmaa.

Aikaisemmin taloon pyrittiin saamaan hieman enemmän poistoilmaa eli talot tehtiin alipaineisiksi. Talo ei saa kuitenkaan olla liian alipaineinen, koska silloin imetään väkisin rakenteiden läpi epäpuhtauksia sisäilmaan.

Jos talo puolestaan on ylipaineinen, rakenteisiin työnnetään lämpimän ilman mukana kosteutta. Monessa talossa kuitenkin syntyy ylipaine siksi, että remonteissa on tukittu alkuperäinen, suunniteltu poistoilman reitti. Tyypillinen esimerkki on, että ovien alle ei ole jätetty ilmarakoa – ja samalla on tukittu WC-tilojen, vaatehuoneen ja kosteiden tilojen kautta kulkeva poistoilman reitti.

Huoneilman pitää vaihtua

Jokaisessa huoneessa ilman pitäisi vaihtua eli ilmaa pitäisi tulla ja poistua tasaisesti.

Harva tiedostaa, että sisäilman pitäisi vaihtua kerran kahdessa tunnissa – ja vielä harvempi on tutkinut, tapahtuuko niin omassa talossa.

Huonosti toimiva ilmanvaihto voi aiheuttaa ilman hiilidioksidipitoisuuden nousua. Esimerkiksi makuuhuoneessa voi pitoisuus nousta yön aikana jopa yli kaksinkertaiseksi ja ylittää reilusti asumisterveysasetusten mukaiset viitearvot. Tämän seurauksena aamulla herätään väsyneinä ja päänsärkyisinä.

Ilmanvaihto-ongelmia on sekä uusissa että vanhoissa taloissa

Ilman huono vaihtuvuus mielletään tyypillisesti vanhojen talojen ja painovoimaisen ilmanvaihdon ongelmaksi. Ilmanvaihto voi kuitenkin olla riittämätön uusissakin taloissa. Tällöin syynä on yleensä esimerkiksi se, että ilmanvaihtokone tai -kanavisto on liian pieni suhteessa rakennuksen kokoon.

Ilmanvaihtosuunnitelmaa kannattaa siis noudattaa – eikä säästää rakennusvaiheessa vaihtamalla edullisempiin mutta tehottomampiin laitteisiin, jotka myöhemmin aiheuttavat ongelmia.

Huolehdi ilmanvaihdon puhtaudesta ja säädöistä

Ilmanvaihtokanavat pitäisi suositusten mukaan nuohota viiden vuoden välein. Harva kuitenkaan noudattaa tätä ohjetta.

Puhdistuksen lisäksi koneellisen ilmanvaihdon kohdalla tulee huolehtia siitä, että asetukset ja säädöt ovat kunnossa. Silloin ilmanvaihto toimii kuten pitääkin.

Jopa nuohouksen yhteydessä teetetty ilmanvaihdon säätö ja mittaus on kuitenkin monesti tehty virheellisesti eikä siitä aina tehdä edes mittauspöytäkirjaa.

Säädössä on kuitenkin tärkeää noudattaa tarkasti ilmanvaihtosuunnitelman ohjeita, jotta ilma vaihtuu koko talossa niin kuin on tarkoitus.

SISÄILMATUTKIMUS VOI PALJASTAA RAKENNUSVIRHEITÄ

Usein rakennusvirheet paljastuvat sisäongelmien takia. Huonon sisäilman aiheuttamat oireet herättävät tutkimaan rakennuksen teknistä kuntoa.

Monet sisäilmaa heikentävät rakennustekniset asiat ovat korjattavissa asiantuntijan avulla. Tärkeää on löytää ongelma ja ratkaista se.

Rakennusvirheet johtuvat yleensä siitä, että ei tunneta riittävästi rakennusmateriaaleja ja rakennusfysiikkaa. Jos esimerkiksi remontteja tehdään ymmärtämättä, miten rakenteet toimivat, on seurauksena usein sisäilman ongelmia – joko puutteellisen ilmanvaihdon tai jopa kosteusvaurion takia.

Kuntotarkastuksessa etsimme riskirakenteet sekä havainnoimme silmämääräisesti ulkoisia merkkejä, jotka saattavat viitata rakenteellisiin ongelmiin. Tarvittaessa suosittelemme tekemään tarkempia kuntotutkimuksia, joissa rakenteita avataan ja selvitetään niiden kunto. Sisäilman laatua tutkimme erilaisin mittauksin.

Jos rakennuksesta löytyy korjaustarvetta, arvioimme sen laajuuden ja sen kustannukset sekä ohjaamme tarvittaviin jatkotoimenpiteisiin.

LÄHTEET JA LISÄTIETOA:

https://www.sisailmayhdistys.fi
https://www.hengitysliitto.fi/fi
https://www.stuk.fi/aiheet/radon