Kuntotarkastusraportti on tärkeä asiakirja, etenkin asuntokauppoja tehdessä. Jotta raportti on pätevä ja kattava, sen laatija eli kuntotarkastaja kannattaa valita huolella.
Hyvällä kuntotarkastajalla on ainakin nämä viisi tärkeää ominaisuutta:
1. Hyvä kuntotarkastaja noudattaa alan periaatteita
Kuntotarkastajan työnkuvaan kuuluu, että hän toimii ehdottoman puolueettomasti ja vastuullisesti.
Kuntotarkastajan tehtävä on selvittää rakennuksen kunto. Totuudenmukainen tieto palvelee lopulta aina asuntokaupan kaikkia osapuolia.
Hyvä kuntotarkastaja noudattaa näitä tehtävänsä olennaisia rehellisyyden periaatteita.
2. Hyvä kuntotarkastaja on rakennustekniikan asiantuntija
Pätevä kuntotarkastaja on rakennusalan ammattilainen ja rakennustekninen asiantuntija.
Tämä tarkoittaa sitä, että kuntotarkastajalla on
- monipuolinen kokemus rakentamisesta
- osaaminen rakennusten suunnittelusta
- rakennusfysiikka vahvasti hallussa
- laaja tuotetietämys
- kattava tietämys eri vuosikymmenten rakentamistavoista, rakennusmateriaaleista sekä rakentamisen määräyksistä ja ohjeista.
- asuntokaupan kuntotarkastajan AKK-FISE pätevyys
Tarkastajan valinnassa kannattaakin kiinnittää huomiota erityisesti työkokemukseen ja koulutukseen.
Ne kertovat paljon siitä, minkälaista asiantuntemusta, tietoa ja käytännön kokemusta kuntotarkastajalle on kertynyt.
3. Hyvä kuntotarkastaja päivittää osaamistaan
On hyvä merkki, jos kuntotarkastaja seuraa tarkasti rakennusalaa ja kouluttaa itseään säännöllisesti.
Rakennusala – materiaalit, määräykset ja rakennustavat – muuttuu nopeasti ja jatkuvasti. Siksi asiantuntijan tulee olla aktiivinen pysyäkseen ajanhermolla.
Osaava tarkastaja tuntee paitsi menneiden vuosikymmenten rakentamisen ominaispiirteet myös nykyajan käytännöt ja on tietoinen siitä, mihin suuntaan tulevaisuudessa ollaan menossa.
4. Hyvä kuntotarkastaja ratkoo ongelmia
Rakentamisen asiantuntija osaa auttaa kiinteistön ongelmien ratkaisemisessa. Hän osaa arvioida korjaustarpeen ja sen kustannukset.
Jos ongelmia ilmenee, tarkastaja neuvoo, millaisia toimenpiteitä kannattaa seuraavaksi tehdä. Hän voi suositella esimerkiksi tarkempia kuntotutkimuksia, joissa rakenteita avataan.
Hyvällä kuntotarkastajalla on myös tukenaan laaja asiantuntijaverkosto, joka tarvittaessa neuvoo eri tyyppisissä asioissa tarkemmin.
5. Hyvä kuntotarkastaja tekee laadukkaan kuntotarkastusraportin
Kuntotarkastuksen jälkeen tilaaja saa kuntotarkastusraportin. Se on asiakirja, johon on koottu tarkastuksessa kerätty tieto rakennuksen yleiskunnosta.
Kuntotarkastusraportissa kerrotaan rakennuksen korjaus- ja huoltotarpeista sekä mahdollisista riskipaikoista ja virheistä.
Osaavalta tarkastajalta saa kattavan raportin, jossa havainnot kerrotaan selkeästi ja täsmällisesti sekä kirjallisesti että valokuvien avulla. Hän osaa myös selittää tiedon asiakkailleen niin, että he ymmärtävät, mistä asiassa on kyse ja millaisia toimia se vaatii.